Tulta ja tulikiveä

Olen Väinö Mononen, syntynyt vesimiehen merkeissä vuonna 1957 Kiihtelysvaarassa Pohjois-Karjalassa, nykyisin tietokirjailija ja sotatutkija. Varsinaisen työurani aikana olen työskennellyt pääasiassa liike-elämän parissa muun muassa myynnin ja markkinoinnin parissa.Varusmiespalveluni suoritin Kainuun prikaatissa, jota kautta minusta kasvoi suomalainen reserviupseeri, joka toimi myöhemmin useita vuosia vapaaehtoisen maanpuolustuksen saralla tiedottajana ja sekä reserviläislehden päätoimittajana samalla kiertäen ja osallistuen lukuisiin kertausharjoituksiin ympäri Pohjois-Karjalan maakuntaa.Sen ohessa aloin kuljeskella myös Kainuun korpimaisemissa, etenkin Kuhmossa, jossa isänikin asuu. Luonnonrauha ja ehtymättömät erämaat vetivät yhä enemmän puoleensa. Pitipä hommata jo oma piilomajakin korven kätköihin. Maastossa kulkiessani en voinut olla huomaamatta sammaleen peittämiä talvisodan arpia. Eipä ihme, että kiinnostuin pian tosissaan noista menneistä tapahtumista. Suomalainen kun ei usko, ennen kuin itse omin silmin näkee ja omin korvin kuulee.Niin kävi minullekin. Vuosien kuluessa muistinvaraisia tapahtumia alkoi kertyä niin paljon, että niitä piti tallentaa kirjalliseen muotoon. Tästä syystä olen aiemmin kirjoittanut ja julkaissut tietokirjat Kuoleman kujanjuoksu (Alfamer 2006) - Tuonelan tulenliekit (Edico 2011) - Erään pataljoonan sotatie (Books on Demand 2016) ja Dolinin hiihtoprikaati (Books on Demand 2018). Kuten nuo aiemmat teokset ajattivat tuhansia kilometrejä ja juoksuttivat lukemattomia metsäretkiä Kainuussa, sitä teki myös tämä uusin teos, Tulta ja tulikiveä (Books on Demand 2019).