Rakkaus tositilanteessa

Daniela Krien on vuonna 1975 syn­tynyt saksalainen kirjailija. Hän varttui Jenassa ja Vogtlandissa, entisessä Itä-Saksassa, ja muutti vuonna 1999 Leipzigiin, jossa opiskeli kulttuuri­antropologiaa, viestintää ja media-alaa ja työskenteli leikkaajana taiteilijadoku­mentteihin erikoistuneessa tuotantoyhtiössä. Vuonna 2011 ilmestyi hänen esikoisteoksensa Irgendwann werden wir uns alles erzählen (Graf Verlag, München- Joskus kerromme toisillemme kaiken, suomennos: Ilona Nykyri, Gummerus, 2014). Teos, jonka nimi on Dostojevskin Karamazovin veljeksistä, sijoittuu DDR:n maaseudulle kesään 1999 - Berliinin muurin kaatumisen ja Saksojen yhdistymisen jälkeiseen aikaan - ja on kuvaus 17-vuotiaan Marian tunne-elämän järkkymisestä, kun hän tapaa 40-vuotiaan miehen. Romaani sai kiitosta voimakkaasta kielestään. Krienin toinen teos Muldental (Graf Verlag, 2014), josta kirjailija sai Nicholas Born -palkinnon, ilmestyy suomeksi nimellä Muldental (suomennos: Olli Sarrivaara) LURRA Editionsin kustantamana 2021/22. Kolmas teos, Rakkaus tosi­tilanteessa, on kuvaus Itä-Saksassa lapsuutensa ja nuoruutensa viettäneen viiden keski-ikäistyvän naisen elämien leikkaus­pisteestä. Naiset asuvat Leipzigissa, yhdistyneessä Saksassa. Kukin heistä kohtaa tahoillaan, eri ammateissaan ja yksityiselämissään, mahdottomuuden sovittaa yhteen henkilökohtaiset tarpeensa ja unelmansa oikeasta elämästä ja ne roolimallit, joita aikamme tarjoaa niin perhe-elämän kuin sosiaalisen elämän suhteen. Välillisesti toistensa kohtaloihin kytkeytyen naiset tekevät tahoillaan ratkaisuja, joihin heidän äitinsä eivät olisi heitä koskaan neuvoneet, ja seuraukset ovat vain muodollisesti ne perinteiset; mm. avioero, ei-toivottu raskaus, kuoleman tuoma suru, uskottomuus. Romaanin intensiteetti ei rakennu niinkään ulkoiselle toiminnalle kuin kerronnan kielelle, rytmille ja muodolle, jolla se kuvaa naisten sisimpiä tuntoja. Saman­aikaisesti teos on muotokuva Leipzigista tänään. Kokonaisuudessa on ainekset elokuvalliselle draamalle; kirjailijan luoma naiskuva heijastaa niitä tuntoja, joita 2000-luvun yksilön vapautta etsivä keskustelu pohtii kaikkialla.